Esittelyssä

Juhani ”Junnu” Aaltonen

JuhaniAaltonenKirkonkuvapankkiAarneOrmio Kirkon kulttuuripalkinnon 2018 saaja Juhani ”Junnu” Aaltonen on pitkään toiminut Helsingin Raamattukoulun Miesfoorumin toiminnassa mentorina, Elämä muutoksessa ryhmässä sekä musiikkivastuullisena Miesfoorumin saunailloissa. 2000-luvun alussa Junnu piti alustuksia ylistyksestä NMKY:n johtajuusseminaarissa, josta Jorma Reinikainen kutsui Junnun mukaan Miesfoorumin toimintaan. Junnu on kokenut toiminnan Miesfoorumissa mielekkäänä ja omaa kasvua tukevana.

Musiikki ja improvisointi

Junnu Aaltonen totesi kirkon kulttuuripalkinnon jakotilaisuudessa omassa puheenvuorossaan, että hän on sanaton, mutta hänen sydämensä puhuu. Sydämeltä sydämelle hänen musiikkinsa onkin välittynyt monelle. Musiikissa Junnu sanoo menevänsä eteenpäin ”minusta tuntuu” periaatteella. Improvisoinnin alueella monet ovat ihmetelleet, että mitä se Junnu taas tekee. Toisaalta omien polkujen kulkeminen improvisoinnissa on lisännyt hänen mainettaan. Junnu kokee, että soitin on hänelle tunteiden jatke.

Muusikkona hän sanoo syntyneensä ikään kuin perätilassa eli väärin päin. Junnu määrittelee itsensä muusikkona termillä: ”maksimaalinen hätä ja minimaalinen tieto”. Maksimaalinen hätä ei alistu minimaaliseen tietoon vaan alkaa etsiä uutta. Siitä alkaa luovuus. Se on kuin rukous. Silloin, kun sinulla on maksimaalinen hätä, niin silloin rukous on harras ja sinulla on minimaalinen tieto, mitä tulisi tehdä. 

Junnu sanoo kokeneensa Jumalan kirkkautta ja voimaa soitossa ja ylistyksessä, jossa on myös oma vastuu soittamisessa. Junnu kertoo nähneensä näyn, jossa oli tyyni lammen pinta ja hän koki kuulleensa sanat: ”Aina, kun soitat, soita niin, ettei lammen pinta mene rikki.” Hänelle se tarkoitti, että mitä ääniä voi soittaa ja mitä ei. Jos lammen pinta menee rikki, niin pinnasta heijastuva kuva on epäselvä. Jokaisella seurakunnalla on oma lammen pinta, omat säännöt musiikkiin, joita Junnu yrittää kunnioittaa. Rukous- ja ylistysmusiikki on lähellä Junnun sydäntä. Kun rukous on ylistystä ja ylistys on rukousta, niin niitä ei voi erottaa toisistaan. Junnu on soittanut huilua ja saksofonia useilla suomalaisilla hengellisen musiikin levyillä. Hänen uusin ylistyslevynsä on nimeltään: ”Kruunattu armolla ja laupeudella”.

Hengellinen herääminen

1970-luvun lopulla Junnu etsi elämäänsä syvempää merkitystä. Hän kertoi kokeilleensa joogaa ja mietiskelyä sekä tavanneensa guruja, mutta mikään näistä ei ”kolahtanut”.

Ainoa, mitä hän ei huomannut etsiä, oli kristinusko. Junnun vaimo Riitta tuli ensin uskoon. Junnu näki vaimonsa silmissä jotain, mitä hän itsekin halusi. Junnu kertoo, kuinka hän oli yksin kotona ja tuli valtava rakkauden aalto, joka ympäröi hänet. ”Silloin näin näyssä Jeesuksen ja rakastuin häneen”. Jeesuksen sanat: ”Te ette löytäneet minua vaan minä löysin teidät” toteutui hänenkin elämässään. Junnu sanoo, että hänellä on rakkaussuhde Jeesukseen eikä teologinen suhde, vaikka hän rakastaa myös teologiaa.

Oivalluksia armosta

Uskoontulon jälkeen on Junnulla alkanut pitkä matka eheytymisessä. ”Lapsuuden kokemuksista johtuen minun on ollut vaikea luottaa Jumalan rakkauteen ja huolenpitoon. Olen saanut eheytyä turvattomuuden tunteesta. Tuntuu siltä, että koko elämä on mennyt tähän kasvamiseen.”

Junnu kertoo, että hänet on hylätty neljä kertaa lapsena. Vuoden vanhana hänen äitinsä ja isänsä erosivat. Sitten jätti äiti, joka lähti rintamalotaksi ja sitten mummo, joka vei hänet poikakotiin.  Tämän jälkeen poikakoti lähetti hänet Ruotsiin. Vaikka elämä Ruotsissa oli ulkoisesti turvallista, sopeutuminen takaisin Suomeen vaati omat haasteensa. 

Junnu Aaltoselta on ilmestynyt kirja: ”Oivallusten kirkastama armo”, jossa hän kertoo ajatuksia uskosta, Jumalasta ja armosta ja ennen kaikkea siitä matkasta, kuinka hän löysi Jumalan armon. Hänen matkansa alkoi vuonna 2000. Hänen tunteensa oli se, että hän oli epäonnistunut kristittynä kaikessa. Hänellä oli useasti olo, että taas ”sä mokasit”, ikään kuin Jumala olisi niin sanonut. Sitten vähitellen alat uskoa siihen. Vähitellen Jumalan armollisuus Jeesuksessa Kristuksessa alkoi nousta Jumalan Sanan kautta hänelle ja se, että mokaamisestakin on anteeksianto. Mm. näitä oivalluksia Jumalan armosta on esillä hänen uusimmassa kirjassaan ”Oivallusten kirkastama armo”.

Katkelmia kirjasta ”Oivallusten kirkastama armo”:
”Yksi armon hedelmistä on tunne, että olen hyväksytty.”
”Armo ei ole mitattavissa. Sen likiarvo on ylenpalttinen.”
”Minulla on kaksi tiliä: Toisen on allekirjoittanut syyttäjä, ja se näyttää miinusta. Toisen on allekirjoittanut Jeesus Kristus, ja sen saldo on ylenpalttisesti plussalla. Kumpaa tiliä selailen, kun elämääni elän?”

MiesfooruminlogotekstillaJunnu Aaltonen pitää alustuksen aiheesta: ”Kruunattu armolla ja laupeudella” Miesfoorumin miesten saunaillassa torstaina 7.3. klo 17-21 Hvittorpissa (Espoon seurakuntayhtymän kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 245). Ilmoittautumiset saunailtaan 27.2. mennessä puh. 09 491 667 tai emailButton Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Huom! vaihda etuosa sanaan toimisto.   
Junnun uusinta kirjaa ja levyä on myynnissä saunaillassa.

Teksti: Jari A. Jolkkonen    (Juhani Aaltosen kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio)