Lassi Stenman 80 vuotta

LassiStenmanOmalta opiskeluajaltani muistan, miten Raamattukoulun silloinen rehtori Kerttu Vainikainen innostui, kun alettiin puhua Lassi Stenmanista.  Lassi ja Kaija olivat lähetystyössä Taiwanilla.  Heidän kuulumisiaan luettiin tarkkaan ja kenttäkirjeitä julkaistiin Raamattukoulu-lehdessä.   Sitä ennen oli jo ehtinyt tapahtua paljon Kaijan ja Lassin historiassa.  Oli suoritettu työntekijäkoulun tutkinto, oli oltu Raamattukoulun julistustyössä, koulun evankelistana.

Lähetystyövuosien jälkeen Lassi ja Kaija olivat Suomen Lähetysseuran kotimaan työn tehtävissä ja siinä ohessa Lassi opiskeli papiksi ja toimi sitten pappina Turun puolessa. 

Lassi on tullut tutuksi Raamattukoulun monilta Elojuhlilta julistajan tehtävistä.  Koulun hallitusvastuussakin Lassi oli.

Tähän monipuoliseen elämänkouluun kuuluu myös Lassin toimiminen Kaija-vaimon omaishoitajana kuuden vuoden ajan.   Suosittelen kuunneltavaksi myös viimeistä elojuhlaäänitettä.  Sieltä avautuu vielä uusi näkökulma pienen pojan sotalapsivuosiin Ruotsissa.

Nyt kotipaikkana on Huittinen.

Lassi, mikä on ollut tärkeintä elämässäsi?

Kyllä se varmaan on ollut työn tekeminen ja perhe, lapset neljä tytärtä ja nyt kuusi lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta kansainvälisessä perheessä.   Syntymäpäiväni 22.8. on myös hääpäivämme. Olen ollut silloin naimisissa Hannan kanssa tasan kaksi vuotta.   Olemme olleet perhetuttuja 1980-luvulta lähtien ja siunasin haudanlepoon Hannan miehenkin 18 vuotta sitten.   Hanna on sydämeltään lähetysihminen.  Hän on ollut aktiivinen seurakunnan lähetystyön tukija ja toimija yli 40 vuotta. 

Mitä haluaisit sanoa tämän ajan raamattukoululaisille?

Raamatun opiskelu antaa hyvän pohjan.  Luottamus Raamattuun on voimatekijä kaikkina aikoina ja kantava voima elämänvaiheissa.  Se tuo rauhan vaikeinakin päivinä.

Miten olet kokenut Jumalan avun monissa äärettömän vaikeissakin elämänvaiheissa?  Silloinkin, kun Jumala on ollut ääneti?

Jumala vastaa aikanaan.  Apu tulee, kun odottaa, jaksaa odottaa.  Rukousvastausta odottaessa olen ollut monta kertaa itsekäs ja pyytänyt sitä, mikä ei ole ollut Herran tahto.  On armoa, kun voi ottaa Herran kädestä kaikki. Silloin ei jää kaunainen mieli.   Olen kokenut, että Jumala on johdattanut meitä, koko perhettä, myöskin lapsia.  On ollut suurta nähdä, miten lapsetkin ovat valinneet saman suunnan, jokainen omalla tavallaan.

Onnea Lassi syntymäpäivänäsi ja Hanna ja Lassi 2-vuotishääpäivänänne. Miten juhlitte?

Kahvit keitän, jos joku sattuu tulemaan kylään ja syksyllä menemme kylpylämatkalle Viroon.

Marja Heimala-Pelkonen