Etätehtävä Raamatun monimuoto-opiskelussa
Millaista samankaltaisuutta löydät Hesekielin, Danielin, Haggain, Sakarjan, Malakian kirjoista ja Ilmestyskirjasta?
Teksti: Sanni Sihvonen
Keskeinen teema on kysymys siitä, kenellä on valta maailmassa. Suurvallat ja niiden hallitsijat nousevat ja kukistuvat. Jumalaa vastustavia maailman mahtien huippuja edustavat Tyyros Hesekielin kirjassa ja Babylon Ilmestyskirjassa. Maailman mahdit näyttävät vahvoilta ja hallitsevat aikansa, mutta Jumala tulee kukistamaan ne kaikki, Hän on kaiken alku ja loppu, A ja O. Hän on aloittanut maailman tarinan ja hän päättää sen suunnitelmansa mukaan. Tätä taistelua kuvataan Hesekielin, Danielin, Sakarjan ja Malakian kirjoissa sekä Ilmestyskirjassa. Sitä havainnollistaa Nebukadnessarin uni patsaasta Danielin kirjassa: ”Noiden kuninkaiden aikana on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu, eikä sitä valtakuntaa anneta toiselle kansalle. Se murskaa lopullisesti kaikki nuo valtakunnat, ja se pysyy ikuisesti, niin kuin sinä näit, että vuoresta lähti vierimään kivi käden koskematta ja murskasi raudan, pronssin, saven, hopean ja kullan.” ”Sinä päivänä Herra on oleva koko maanpiirin kuningas.” Sak. 14:9
Jumalan kansa (Israel ja kristillinen seurakunta, Karitsan morsian) joutuvat kokemaan kovia aikoja, mutta Jumala on kuitenkin kaiken hallitsija ja hänen suunnitelmansa tulee toteutumaan. Israel saa palata pakkosiirtolaisuudesta omaan maahansa ja Jerusalemiin (Hesekiel, Daniel ja Sakarja). Herra lupaa taistella kansansa puolesta ja suojella omiaan. Hän lupaa kansalleen yltäkylläisyyttä ja kukoistusta. Ilmestyskirjassa kuvataan, kuinka Jumalan kansan kaikki kyyneleet pyyhitään pois, koska kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa. Taivaassa iloitaan ja juhlitaan.
Jumalan läsnäolon kirkkaus kansansa keskellä keskittyi Jerusalemin temppeliin. Hesekielissä kerrotaan, kuinka Herran kirkkaus poistui temppelistä Israelin syntien takia. Daniel rukoilee, että Herra antaisi armonsa loistaa hävitetylle temppelilleen. Haggain ja Sakarjan kirjassa käsitellään temppelin uudelleen rakentamista sekä Hesekielissä ja Sakarjassa luvataan, että Jumalan kirkkaus palaa temppeliin. Ilmestyskirjassa kuvataan taivaallista temppeliä ja jumalanpalvelusta sekä Jumalan valtavaa kirkkautta ja pyhyyttä. Lopulta Johannes näki ilmestyksessä ”pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui taivaasta, Jumalan luota. Se loisti Jumalan kirkkautta, se säihkyi kuin kallein jalokivi, kuin kristallinkirkas jaspis.” Jumalan kirkkaus loistaa lopulta koko maailmassa.
Maalliset valtiaat alistivat kansoja, käyttivät omaksi hyödykseen ihmisiä, mutta Jumalan valtaistuimelta kumpuaa elävän veden virta, jonka varrella kasvaa hedelmäpuita, joiden hedelmät ravitsevat ihmisiä ja joiden lehdistä kansat saavat terveyden (Hesekiel, Sakarja ja Ilmestyskirja). Hesekiel ja Sakarja kuvaavat hyväksikäyttäviä vallanpitäjiä armottomina ja laiskoina paimenina, jotka eivät suojele heikkoja, jotka päästävät lampaat hajaantumaan eivätkä etsi eksyneitä.
Jumalan vastaus kansan ahdinkoon on lupaus Messiaasta, uudesta Daavidista, paimenesta ja kuninkaasta, joka tuo rauhan ja jonka valta ulottuu maan ääriin. Sakarjassa kehotetaan tytär Siionia iloitsemaan ja riemuitsemaan, koska Herra kertoo tulevansa asumaan hänen luokseen. Messiaaseen, joka sovittaa kansan synnit, viittaavat Daniel ”synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan” sekä Sakarja: ”Yhdessä hetkessä minä otan pois tämän maan synnin.” Tämä Israelin Messias on Ilmestyskirjan teurastettu Karitsa, Juudan heimon leijona, Daavidin juuriverso, kuningasten Kuningas.