Esittelyssä Elina Perttilä

ElinaPerttilaTeol. tri Elina Perttilä on ollut vähän yli vuoden verran Helsingin Raamattukoulusäätiön hallituksessa. Tässä hänen ajatuksiaan haastattelun muodossa.

Mistä päin olet kotoisin?

Olen kotoisin Jyväskylästä. Viimeiset 15 vuotta olen asunut perheeni kanssa Järvenpäässä. Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta, joista kaksi asuu vielä kotona.


Missä tehtävissä olet ja mistä pidät siinä erityisesti?

Työskentelen Helsingissä Malmin seurakunnassa hallintopappina ja eteläisen alueen johtavana pappina. Malmin seurakunta on jaettu hallinnollisesti kolmeen alueeseen, ja minä vastaan Viikin, Pihlajamäen ja Pihlajiston alueesta, jolla sijaitsevat Viikin ja Pihlajamäen kirkot. 

Työssäni tällä hetkellä erityisen innostavaa on uusien toimintatapojen ideoiminen, kokeileminen ja kehittäminen yhdessä seurakunnan työntekijöiden ja alueen asukkaiden kanssa. Miten kohtaamme alueen asukkaita, jotka eivät yleensä tule kirkon ovista sisään? Mitä muuta seurakunnassa tehtävä työ on kuin tapahtumien järjestämistä? Miten viestimme evankeliumia ja Jumalan antamaa toivoa tämän päivän helsinkiläiselle?

Nyt syksyllä suuri osa työajastani on kulunut hieman laajemman koulutuskokonaisuuden suunnittelussa, joulun ajan suunnittelussa uudella tavalla palvelumuotoilua hyväksikäyttäen sekä kehityskeskusteluissa työntekijöiden kanssa. Innostun kaikista sellaisista töistä, joissa on jollain tavalla läsnä yhteisen työn kehittäminen ja oman osaamisen rajojen venyttäminen. 

Mitä haluaisit sanoa uskostasi?

Usko Jumalaan on ollut osa elämääni ihan pienestä asti. Lapsuuden kodissani rukoiltiin iltarukous ja vanhemmilta ja mummilta välittyi turvallinen luottamus siihen, että elämä kantaa. Seurakunnan toiminnassa olen ollut itse mukana varhaisnuorten toiminnasta alkaen, sitten isosena ja opiskeluaikoina Suomen Lähetysseuran nuorten toiminnassa.

Minulle ei ole ominaista puhua uskoon tulemisesta omalla kohdallani. Ajattelussani usko ja toivo ovat paljolti sama asia, ja ajattelen, että usko on ollut elämässäni ihan vauvana saadusta kasteesta asti monella tavalla läsnä. 

Kerro teologisen tiedekunnan opinnoistasi ja tohtoriopinnoistasi?

Lähdin opiskelemaan teologiaa, koska olin kiinnostunut Raamatusta ja halusin tutkia sitä perusteellisemmin. Osallistuin nuorena monenlaiseen raamattuopetukseen, mutta aina jäin kaipaamaan tiedollista puolta, jota oli hyvin ohuesti mukana.

Teologisessa innostuin kreikan, heprean ja koptin opiskelusta ja valitsin pääaineekseni Vanhan testamentin tutkimuksen. Gradun jälkeen prof. Anneli Aejmelaeus pyysi minua projektiinsa tekemään koptiin liittyvät osuudet 1.Samuelin kirjan Septuagintan kriittistä editiota varten. Tein väitöskirjani tekstikritiikistä ja laajemmin koptinkielisestä 1.Samuelin kirjasta. Meillä oli innostunut porukka ja nautin tutkimusvuosista paljon. Väitöksen jälkeen työskentelin vielä yhden vuoden tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa huippuyksikössä "Changes in Sacred Texts and Traditions".

Minusta vanhat käsikirjoitukset ovat kiehtovia jo esineinä. Nautin siitä tunteesta, kun museossa saan eteeni vähän kuin arvoituksen, kun aloitan katsomaan mitä jollain pienellä pergamentin tai papyruksen palasella lukee. Tätä voi tehdä nykyään myös valokuvien avulla, mutta tunnelma ei ole kotityöpöydän ääressä ihan sama kuin Vatikaanin tai Oxfordin Bodleianin kirjastojen lukusaleissa.

Raamattu kiehtoo minua monella tasolla, ja nautin siitä rikkaudesta, jota tutkimus on itselleni tähän kirjakokoelmaan liittyen avannut. 

Mitä harrastat?

Harrastan kävelylenkkejä, jumppaamista, lukemista ja käsitöitä.

Mitä haluaisit antaa Helsingin Raamattukoululle?

Minulle on tärkeää, että Helsingin Raamattukoulu ei ole sitoutunut mihinkään yhteen kirkolliseen liikkeeseen. Haluan itse toimia siten, että luon aktiivisesti kontakteja moniin suuntiin. Toivoisin, että omalta osaltani voisin olla rakentamassa yhteyksiä raamatuntutkijoiden ja seurakunnissa annettavan opetuksen välille. Nykyään monessa yhteydessä puhutaan tiedosta ja sen merkityksestä. Ajattelen, että Raamattu ei tee tässä asiassa poikkeusta. On tärkeä tietää, mitä tutkimuksessa on saavutettu, mitä on meneillään ja millaisia kysymyksiä tutkimuksessa käsitellään. Raamatulla on valtavan pitkä, monivaiheinen historia takanaan, ja sitä tutkimalla löytyy kiinnostavia liittymäkohtia myös nykypäivän kysymyksiin.

Haastattelija Jari A. Jolkkonen