Minkälaisen näkökulman Laulujen laulu avaa rakkauteen?

Kahdeksan luvun mittainen Laulujen laulu -kirja avaa kauniin runollisessa muodossa esteettisen ja myös seksuaalisen näkökulman rakkauden huumassa velloviin tunteisiin ja tunnekuohuihin. Miellyttävää kirjassa on myös se, että puheenvuoro annetaan sekä miehelle että naiselle (neidolle).

Kirjassa sekä mies että neito kuvaavat vuorollaan rakastettunsa kauneutta ja kaipuuta hänen luokseen. Kuvauksen kieli on hyvin kaunista ja kauneuden ilmentyminä käytetään lukuisia vertauksia luonnosta, mm. ”otsasi kaareutuu kuin granaattiomena” tai ”kuin faraon valjakon tamma olet silmissäni, kalleimpani”.

Kirjassa myös rakennetaan mielikuvaa läheisyyden ja antautumisen, halun seksuaalisesta kauneudesta. Neito kutsuu: ”Nouse pohjatuuli, tule etelätuuli! Puhalla minun puutarhaani, niin balsamin tuoksu leviää ja armaani tulee puutarhaansa nauttimaan sen hedelmistä”. Ja mies tulee: ”Rakkaani, kihlattuni! Minä tulen puutarhaani ja poimin mirhani ja balsamini, avaan hunajakennoni ja syön hunajan, juon viinini ja maitoni”.

Kirjassa ei juuri kuvata miehen ja neidon muita ominaisuuksia. Ikään kuin ylivertainen (seksuaalinen) kauneus (tai komeus miehellä) olisi se kaikkein tärkein. Ei kaivata huumorintajua, ei sopuisuutta, ei lempeyttä, ei uskollisuutta. Peuranvasarinnat ja kultatankokäsivarret riittävät. Sen takia romaanilukemisella mieleen tulee ajatus, että onko sittenkin tekstiä kirjoitettaessa eletty – ei rakkauden – vaan vasta rakastumisen vaihetta (rakastuminen on pienimuotoinen mielenhäiriö) ja on vielä epäselvää, mihin kaikki johtaa (tähän antaa viitteitä mm. rakkaan etsiminen turuilta ja toreilta tai toivomus rakkaasta veljenä, jota voisi julkisesti suudella).

Viimeisessä luvussa tulee onneksi mukaan vahva sitoutuminen kahden väliseen rakkauteen, kun sen kuvaus kääntyy kauniiseen julistukseen. Ensin neito: ”Pane minut sinetiksi sydäntäsi vasten, pane sinetiksi ranteesi nauhaan. Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki.” Ja vähän myöhemmin mies, joka ei välittänyt Salomon vartioidusta viinitarhasta eikä sen sadoista hedelmistä vaan: ”Minun yksin on oma viinitarhani. Pidä tuhantesi, Salomo! Vartijoillekin anna parisataa.”

Rakkaus ja seksuaalisuus on kaunis lahja.

TuulaSaxell kukkamaalausÖljyvärimaalaus "Kesän lupaus": Tuula Saxell