Varatuomari Hannu Äimänen
Mitä Jeesus sinulle merkitsee?
Saarna Katariinan kirkossa 31.1.2016, Luuk. 2:22–33
Rakkaat ystävät!
Olen kiitollinen siitä, että sain tänään tulla tähän kirkkoon ja ihmetellyt sitä, että olen puhumassa teille tältä paikalta. Minut ja vaimoni on 44 vuotta sitten vihitty tuon alttarin ääressä. Kiitän Jumalaa ja teitä, että saan olla täällä tänään teidän kanssanne jakamassa Jumalan sanaa.
En tiedä, missä mietteissä olet itse tullut tänään tähän kirkkoon. Mutta kirkossa voi tapahtua ihmeitä, kuten kävi vanhalle Simeonille. Oli miten oli, uskon, että yhden asian Jumala tahtoo meiltä tänään kysyä: Mitä Jeesus sinulle merkitsee?
Minulla on kädessäni kortti, jonka otsikkona on ”Elämäsi kysymys”. Kortissa sanotaan: ”Hän oli ammatiltaan vain puuseppä. Hän ei kirjoittanut elämänsä aikana ainoatakaan kirjaa, mutta Hänestä on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään toisesta maan päällä. Hän ei säveltänyt ainoatakaan laulua, mutta Hänestä on tehty tuhansia lauluja läpi vuosisatojen. Hän ei juurikaan ylittänyt maansa rajoja, mutta sanoma Hänestä on levinnyt kaikkialle maailmaan. Hän ei opiskellut tuntiakaan psykologiaa, mutta Hänen väitetään parantaneen enemmän särjettyjä sydämiä kuin kukaan toinen maan päällä. Hän vaikutti vain kolme vuotta pienessä Lähi-idän maassa, mutta siitä huolimatta Hänet tunnustetaan kaikkialla maailmassa vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi ihmiskunnan historiassa. Hänet teloitettiin raa’asti yli 2000 vuotta sitten, mutta edelleen miljoonat ihmiset väittävät kohdanneensa Hänet ja tuntevansa Hänet. He väittävät, että Nasaretin puuseppä, Jeesus Kristus, on muuttanut heidän elämänsä ja heidän kohtalonsa. Mikä on tuo Nasaretin miehen salaisuus? Se on elämäsi tärkein kysymys! Tuon kysymyksen voi muotoilla toisinkin: Mitä Jeesus sinulle merkitsee?
Elettiin hyvin vaikeissa olosuhteissa, vähän niin kuin nytkin. Juudea oli Rooman vallan alaisena. Kansa huokaili taakkojensa alla kylmässä, kovassa ja väkivaltaisessa maailmassa. Odotettiin Messiasta, joka vapauttaisi kansan Rooman ikeestä. Messiasta, poliittista ja sotilaallista johtajaa oltiin odotettu jo vuosisatoja. Ja mitä tekee Jumala? Hän lähetti maailmaan lapsen, pienen avuttoman lapsen! Ja tuosta lapsesta alkoi kohta kuulua kummia.
Vanha mies tuli kirkkoon samoin kuin sinä tänään. Hän kohtasi siellä köyhän pariskunnan, jolla oli mukanaan pieni lapsi. Kirkkoon tuli kenties muitakin vanhempia sylilapsi mukanaan. Vanha mies menee kuitenkin juuri tämän lapsen luo ja ottaa sen syliinsä. Hyvin arkinen tilanne, jossa ei näytä olevan mitään erityistä. Mutta sitten tuo vanhus alkaa lapsi käsivarsillaan ylistää haltioituneena ja riemuissaan Jumalaa ja puhua aivan odottamattomia asioita: ”Herra nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. Näkikö Simeon tuossa lapsessa Jumalan, elävän Jumalan? Uskon, että näki. Ja nyt tuo elävä Jumala oli hänen sylissään! Uskomaton asia. Miten se oli mahdollista? Vain siksi, että Pyhä Henki oli antanut hänelle lupauksen nähdä tuleva Messias, johdattanut hänet juuri tuolloin temppeliin ja ilmoittanut sen hänelle. Jeesus oli pieni lapsi, mutta samalla koko maailmankaikkeuden Luoja.
Voisi kuvitella, että Jumala olisi ottanut pian ohjat käsiin, kun lapsi oli kasvanut, ettei kenellekään olisi jäänyt epäselväksi, että Jumala oli tullut maailmaan. Että ihmiset olisivat tajunneet, että tässä oli Jumala, jolla oli kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Että hän oli kuningasten kuningas ja herrain herra ja että ihmiset olisivat ottaneet hänet haltioituneena vastaan ja kumartuneet maahan hänen edessään. Mutta mitä merkitsi syntyä Jumalana ihmiseksi tähän maailmaan?
Raamattu vastaa: ”Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.” Joh. 1:11. ”Kuka uskoo meidän sanomamme? Kuka ymmärtää Herran käsivarren voiman? Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet.” Jes 53:1-3.
Näyttäisi siltä, että Jeesuksen fyysinen ulkomuoto ei ollut erityisen vaikuttava. Hän ei ollut pitkä, tumma ja komea. Hänellä ei ollut hahmoa, johon me olisimme mielistyneet. Hänessä ei ollut loistoa tai mahtavuutta. Häntä tultiin nimittämään nasaretilaiseksi, joita kunnon ihmiset välttelivät ja pilkkasivat, koska Nasaretista ei näyttänyt tulevan mitään hyvää. Nasaretilainen oli pilkkanimi vähän kuin ”Kakolan Jeesus”. Hän oli ihminen, jolla oli hyvin todelliset tunteet. Suru ja murhe saivat hänet liikuttuneena itkemään, ilonaiheet iloitsemaan. Hän ei ollut etäinen, vaan sääli ihmisiä. ”Ei ollut mitään, miksi olisimme tarvinneet häntä” (eräs engl. raamatunkäännös) Ihmiset katsoivat häntä, mutteivät tarvinneet. He eivät olleet hänestä kiinnostuneet. Suuri osa ihmisistä tuli vihaamaan häntä. Israel ei halunnut häntä Pelastajakseen. Hän oli hyljeksitty, ihmisten torjuma, vailla seuraa ja faneja, ihmisten silmissä kipujen mies ja sairauden tuttava. Häntä ei pidetty arvokkaana eikä minään. Hän oli väärinymmärretty, yksinäinen, kärsivä ihminen, jonka sieluun ihmisten pilkka ja hyljeksintä sattuivat kipeästi. Näin ihmiset hänet näkivät.
Miten sitten Jumala hänet näki? ”Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen.” Jes. 53:4-6. Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, häntä rangaistiin. Isä näki hänet syntivelkamme hintaa maksavana ihmisenä, sijaiskärsijänä.
Miten Jeesus itse näki itsensä? ”Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutaan avannut. Kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois – kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden. Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen.” Jes. 53:7-9. Jeesus huusi Getsemanessa Isää verta hikoillen. Gabbatalla ja Golgatalla hänet hakattiin niin, että hän oli kuin elävä ruhje; niin kauhistuttavasti, ettei häntä enää ihmiseksi tunnistettu. Jeesus nöyrtyi ja alistui tähän kaikkeen. Hän alentui niin alas, ettei kukaan ole koskaan voinut niin alentua.
Minkä ihmeen takia Jumala salli tämän kaiken? Meidän pelastuksemme tähden. Jos olisi ollut pienikin mahdollisuus pelastaa meidät jollakin muulla tavoin kuin antamalla oman Poikansa kuolemaan ristillä meidän syntiemme sovitukseksi meidän sijastamme, Jumala ei olisi sitä tehnyt. Tätä merkitsi olla ihmiseksi tullut Jumala. Tätä merkitsi olla Pelastaja, suostua kärsimään ja kuolemaan kaikkien maailman inhottavimpien ja raaimpien ihmistenkin tähden. Miksi? Vain siksi, että hän rakasti sinua ja minua niin paljon.
Pelastus on asia, josta nykyään vain harvoin puhutaan
Ketä tällainen kysymys nyt voisi nykyaikana kiinnostaa? Uskon, että tämä porukka kuitenkin tietää, mistä on kysymys. Meidän keskellämme on silti paljon ihmisiä, joita kysymys pelastuksesta ei lainkaan kosketa.
Monelle nämä kysymykset ovat täysin yhdentekeviä. Moni on jo niin irtaantunut Raamatusta, ettei juuri koskaan ajattele tällaisia kysymyksiä. Mistä Jeesus nyt voisi hänet pelastaa ja miksi? Sanottakoon se nyt vielä selvästi: Jeesus tuli pelastamaan meidät synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Raamattu sanoo: ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla. Jumalan edessä ei ole yhtäkään kelvollista, ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.” Room. 3:23, 10–12. Tämä tarkoittaa, että Jumalalle kelpaa vain puhdas ja täydellinen. Tuskin väität olevasi sellainen, mutta sellaisiakin olen tavannut.
Raamattu sanoo, että kerran tulee tuomio ja jokaisen ihmisen tulee tehdä tili Jumalalle omasta elämästään. Tuomio on joko vapauttava tai kadottava. Lopputuloksen ratkaisee se, mikä on suhteesi Jeesukseen?
Taivaaseen mennään suhteilla uskomalla Jeesukseen eikä ansioilla. Koko maailmassa on ollut vain yksi, joka on pystynyt täyttämään kaikki Jumalan vaatimukset: Jeesus Kristus, Jumalan Poika. Jos Jumala tuomitsisi meidät pyhyytensä ja oikeudenmukaisuutensa mukaan, kaikki joutuisivat kadotukseen. Mutta se ei ole hänen tahtonsa. Jeesus tuli etsimään ja pelastamaan meitä. Hän sanoi: ”Mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta menettää sielunsa? Millä voi ihminen ostaa sielunsa takaisin?” Matt. 16:26. Se, joka hylkää Jeesuksen, tekee hirvittävän rikoksen Jumalaa ja itseään kohtaan,
sillä suurin synti on epäuskoisena hylätä Jumalan valmistama pelastus. Koska Jeesus on ristillä omalla verellään ostanut meidät vapaiksi kaikista tuhovoimista, kenelläkään ei ole enää oikeutta mennä helvettiin!
Simeon tajusi: tässä on Jumala itse! Sitä ei kukaan ihminen osannut hänelle kertoa. Se oli ihme, jonka vain Pyhä Henki pystyi aikaan saamaan. Pyhä Henki antoi Simeonille uskon. Ei kukaan voi sydämestään uskoa, että Jeesus on Jumala, ellei Pyhä Henki sitä hänelle ilmoita. Mutta siitä on Raamatussa useitakin esimerkkejä, kuten Pietari: kun Jeesus kysyi opetuslapsiltaan, kenen he sanoivat Jeesuksen olevan, Pietari vastasi: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.” Jeesus sanoi: ”Autuas olet sinä Simon, Joonaan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha ja veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” Matt 16:16–17. Näin ovat tähän mennessä nähneet miljoonat ihmiset maailmassa. Mitä sinä näet Jeesuksessa?
Mitä Jeesus sinulle merkitsee?
Tunnetko sinä hänet ja hänen salaisuutensa? En tarkoita nyt vain tiedollista tuntemista, sitä, että tiedät,
että Jeesus on Jumalan Poika. Moni tietää ja uskoo niin. Mutta voitko sanoa kuten Tuomas ”minun Herrani ja minun Jumalani” ja myös tarkoittaa sitä käytännössä? Toisin sanoen, tunnetko hänet niin, että ylistät häntä kuten Simeon ja rakastat ja seuraat häntä jokapäiväisessä elämässäsi? Tunnetko hänet niin kuin parhaan ystäväsi? Ymmärrätkö kuinka valtava on anteeksiantamuksen voima hänen veressään? Se pystyy puhdistamaan jokaisen ihmisen synnit tässä maailmassa, olipa ihminen tehnyt sitten mitä tahansa. Likaisinkin puhdistuu.
Rakkaat ystävät, Kysymys on sinusta ja minusta. Meitä kaikkia kutsutaan tässä ja nyt Jeesuksen luo. En tiedä, mitä Hän tekee sinun kohdallasi, mutta sen tiedän, että hän haluaa sinut pelastaa. Tiedän, että hän on täällä meidän keskellämme, koska hän itse sanoo: ”missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” Matt. 18:20. Pyhä Henki kirkastaa aina Kristusta ja tekee tälläkin hetkellä jotain jokaisessa täällä olijassa. Mitä se on, en tiedä eikä se ole tarpeenkaan, koska kysymys on jokaisen henkilökohtaisesta suhteesta Jeesukseen. Sen vain tiedän, että hän haluaa antaa pelastavan uskon, synnit anteeksi ja ikuisen elämän jokaiselle, jolta se puuttuu ja joka sitä pyytää. Jeesus ei kulje yhdenkään ohi. Jokainen pelastuu yksin armosta, yksin uskomalla, yksin Jeesuksen tähden. Siinä ei ole yhtään omaa tekoamme. Tarvitaan vain kääntyminen Jeesuksen puoleen ja usko. Ristin pahantekijä pelastui vain kääntymällä Jeesuksen puoleen ja sanomalla: ”Jeesus muista minua, kun tulet valtakuntaasi!” Jeesus vastasi: ”Totisesti, jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.”; Luuk. 23:43. Tarvittiin vain katuva mieli ja katse Jeesukseen. Siinä käytiin maailman lyhin rippikoulu. Tai muista publikaania, joka löi temppelissä rintaansa eikä tohtinut edes katsoa alttarille ja sanoi: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen”. Ja Jeesus sanoi, että tuo ihminen meni kotiinsa Jumalalle kelvollisena.
Salli vielä jokunen sana
Yli 30 vuotta sitten olin Teollistamisrahasto Oy:n päälakimiehenä. Kohtaisin Jeesuksen omassa työhuoneessani. Olin lukenut Uutta testamenttia, jonka olin saanut rippikoululeirillä Hennalassa 1965. Sitä lukiessani tajusin olevani niin syntinen ihminen, ettei minulle ollut mitään asiaa taivaaseen. Mutta Jeesus ilmestyi minulle työhuoneessani ja ymmärsin, että hän oli Golgatalla sovittanut minunkin syntini. Kuulin hiljaisen kehotuksen sydämessäni ”Hannu, saanko antaa syntisi anteeksi ja tulla elämääsi?” Sanoin kyllä Jeesukselle ja suuri rauha tuli sydämeeni, kuormat putosivat harteiltani ja minut täytti ilo. Vaistomaisesti tajusin, että nyt olin löytänyt sen, mitä aina olin elämässäni etsinyt, vaikken tiennyt mitä se oli: yhteys elävään Jumalaan. Nyt tie Jumalan yhteyteen oli auki. Minun tuli vain ottaa anteeksiantamus ja Jeesus vastaan, eli uskoa häneen. Rakastuin Jeesukseen. Sain Jumalan armosta uuden elämän, ilman yhtään omaa tekoani ja yrittämistäni. Ymmärsin: Jeesus ei ollut vaihtoehto, vaan elinehto.
Koska tämä on tapahtunut minulle, tiedän, että se voi tapahtua sinullekin. Jeesus ei tullut vaatimuslistan kanssa. Hän tuli tuomaan sinulle armon ja rakkauden. Kutsun sinut armon valtaistuimen eteen. Jeesus kysyy sinulta tänään, saako hän olla sinun Herrasi ja sinun Jumalasi? Vai mitä Jeesus sinulle merkitsee?