ONNITTELEMME  Tuula Setälä 80 vuotta

TuulaSTuula, kun olit pieni, mitä ajattelit sinusta tulevan isona?
Ajattelin tulevani sairaanhoitajaksi ja naivani komean lääkärin. Äitini sanoi: ”Opettaja sinusta kuitenkin tulee” ja hän oli oikeassa.

Tuulalla on takanaan pitkä työhistoria: Helsingin lastensuojeluviraston huoltotarkastajana, Järvenpään seurakuntaopistolla sosiaaliaineiden lehtorina, Vapaan Nuorisoliiton opinto-ohjaajana ja Hämeenlinnan sosiaalialan oppilaitoksen rehtorina 14 vuotta aina opiston perustamisesta lukien. Tuula sai pioneeritehtävän perustaa opisto, jonka toiminta laajeni myöhemmin niin, että oppilaita oli opiskelemassa 400-500. Kun kysyin, miltä tehtävän vastaanottaminen tuntui ja pelottiko, hän sanoi nähneensä sen hienona mahdollisuutena, jonka eteen sitten hän ja koko koulun upea henkilökunta teki valtavasti työtä. Tietysti siihen sisältyi jännitystä ja huolta, mutta työ oli juuri sellaista, mitä hän halusikin tehdä.

Tuula on kotoisin Tampereelta, jossa hän asuu nytkin. Hän muutti sieltä nuorena 51 vuodeksi Helsinkiin. Ensin opiskelemaan ja sitten työelämään. Työhistoriansa lisäksi hän on osallistunut mm. Kristillisen Taideseuran toimintaan jo yli 30 vuoden ajan. Häntä on aina kiinnostanut taide, mistä kertoo sekin, että hän on vuosikymmenet vetänyt Helsingissä maanantaisin posliininmaalauspiiriä. Värit ovat olleet Tuulaa lähellä, mutta myös näytteleminen. Se on tullut esiin monessa Raamattukoulunkin näytelmässä, jossa Tuula on ollut mukana. Hänen näyttelijänkyvyistään kertoo hyvin erään pikkupojan ihmetys Töölön seurakunnan aikanaan järjestämässä Ylös Jerusalemiin tapahtumassa, jossa Tuula näytteli Jeesuksen äitiä Mariaa. Poika kysyi vaikuttuneena äidiltään: ”Äiti, onko tuo ihan oikeasti Jeesuksen äiti?”

Helsingin Raamattukouluun Tuula tutustui jo nuorena seuratessaan lapsuudenystävänsä kanssa Kerttu Vainikaisen raamattuluentoja Finlaysonin kirkossa 1950/1960 -luvun taitteessa. Koulun entinen opettaja Hannu Karvonen sai hänet myöhemmin houkuteltua opettamaan tuntiopettajana nuoriso-ohjaajiksi koulusta valmistuvia nuoria. Marja Heimala-Pelkonen taas sai Tuulan lupautumaan moniin tehtäviin ja myös myyjäisten kantaviin voimiin. Marja oli sanonut hänelle, että sitten kun pääset eläkkeelle, sinulla onkin aikaa enemmän koulun toimiin. Ja niin kävi, että kun Tuula pääsi eläkkeelle, Marja sai Tuulan mukaan mm. koulun hallitukseen, jonka puheenjohtajana hän toimi ansiokkaasti usean vuoden ajan.

Mikä Raamattukoulussa oli mielestäsi parasta?
Koulussa on ollut paljon hyvää. Olen saanut paljon hyviä ystäviä ja Raamatun sana on avautunut hienolla tavalla monen opettajan voimin. Ystävyyssuhteet ovat olleet lämpimiä. Olen iloinnut siitä, että raamatunopetuksessa perinne, jolla Kerttu Vainikainen julisti Sanaa on jatkunut. Henkeni on levännyt.

Onko sinulla ollut elämässäsi jokin kantava elämänohje?
Niitä on ainakin kaksi. Äitini opetti minulle jo pienenä, ettei saa mennä nukkumaan sopimatta asioita toisten kanssa. Ei saa antaa auringon laskea vihan ylle. Nukkumaan ei saa mennä viha sydämessä.

Toisen keskeisen elämänohjeen opin niin ikään äidiltäni hänen ollessaan jo siirtymässä pois tästä elämästä: Ei tarvitse surra, koska Jeesus on aina meidän lähellämme. Ei tarvitse pelätä kuolemaa, koska Jeesus on aina vierellämme. Luota vain lujasti siihen, ettet ole yksin.

Tuula, mitä teet tällä hetkellä elämässäsi ja oletko ollut tyytyväinen elämääsi?
Minulla on kahdeksan lastenlasta, kolme jo neljättä polvea. Elämä kiteytyy paljon heidän ympärilleen. Olen saanut elämältä paljon,  enemmän kuin olisin voinut kuvitella, vaikken saanutkaan komeaa lääkäriä. En antaisi mitään pois.
Kiitos Tuula, koko Raamattukoulun väki onnittelee ja siunaa sinua.

Tuula Setälää haastatteli Hannu Äimänen