Turva Psalmeissa

Lyhennelmä Elojuhlapuheesta, Jari A. Jolkkonen
 

200Olen valinnut lyhyen alustuksen tai oikeastaan hartauspuheen aiheeksi Turva Psalmeissa.

Käyn läpi pari teemaa eli Miten sana turva esiintyy Psalmeissa ja Miten Psalmit tai niiden lukeminen voisivat olla meillekin turvana.

Ei ole yllätys, että sana ”turva” esiintyy Vanhassa testamentissa kaikkein useimmiten psalmeissa. Luen joitain psalmin kohtia, joista monet ovat meille tuttuja ja joissa esiintyy sana turva.

”Herra on minun elämäni turva, ketä minä pelkäisin?” Ps. 27:1.

”Sinä olet minun turvani.” Ps. 31:5.

”Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani.” Ps. 62:3.

”Jumala on luja kallio, hänessä on turvani.” Ps. 62:8.

”Sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani nuoruudesta asti.” Ps. 71:5.

”Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla.” Ps. 91:4.

”Minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä turvaan Herraan kertoakseni kaikista sinun teoistasi.” Ps. 73:28. Tämä psalmi on tullut virsikirjaan numerolla 517 ”Onneni on olla Herraa lähellä, turvata voin yksin Jumalaan.”

”Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä.” Ps 46.1. Luther on tämän psalmin pohjalta tehnyt virren ”Jumala on linnamme”.

”Herra sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.” Ps. 90:1, Mooseksen psalmi.

Kun talvisodan uhka oli jo ilmeinen, niin Suomessa yritettiin paljon saada apua mm. lännestä. Tähän aikaan oli yleinen sanonta, että apu ei tule idästä, eikä lännestä vaan ylhäältä. Näin tapahtuikin, kun monet suomalaiset kääntyivät rukouksessa Herran puoleen.

Myös verbi turvata esiintyy useasti samassa merkityksessä kuin sana turva eli ”Jumalani, sinuun minä turvaan”, ”Herraan minä turvaan”, ”Minä turvaan sinun armoosi” (Ps.13:6) ja ”Minä turvaan Jumalan armoon aina” (Ps. 52:10).

Yhteistä näissä psalmin kohdissa on se, että mitään muuta turvaa ei mainita kuin Jumala, vaikka esim. Daavidilla oli monenlaista maallista turvaa: palatsi, sotilaat, lukuisia vaimoja, jne. Ei meilläkään ole mitään muuta turvaa iankaikkisuuden näkökulmasta kuin Jumala ja hänen armonsa meitä kohtaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Miten Psalmit tai niiden lukeminen voisivat olla meillekin turvana

Raamatusta sanotaan yleisesti, että se on Jumalan puhetta meille. Näin on myös Psalmien kohdalla, mutta Psalmeissa on paljon myös ihmisen puhetta Jumalalle.

Psalmeissa kuvataan monenlaisia tuntoja ja tunteita: hätää, ahdistusta ja pelkoa, mutta myös kiitollisuutta, suoranaista ylistystä sekä lohdutusta Jumalan lähellä olosta.

Lohduttavaa on se, että joku muu on jo kokenut jotain samaa ja hädän hetkellä psalmien teksteihin on helppo samaistua ja saada niistä lohdutusta. Otan esimerkin omasta elämästä.

Toimin pitkään yrittäjänä ja pienen osakeyhtiön toimitusjohtajana elektroniikka-alalla ennen ammatin vaihtamista. Välillä oli tilanne, että rahat olivat yrityksen kassasta lopussa, paljon laskuja maksettavana ja oli taloudellisia huolia.

Muistan, kuinka tilanne tuntui tosi ahdistavalta. Tämänkin tunteen moni on jakanut, kun tulot eivät meinaa riittää elämiseen.

Tällöin rukous ja psalmien lukeminen tuntui oikein hyvältä. Se helpotti, kun sai yhtyä psalmin kirjoittajan tuntoihin hädän keskellä ja yrittää turvautua ja luottaa Jumalaan.

Lopuksi luen pätkän psalmista 103. Tämän kohdan luin yleensä hautajaisissa. Mikä on meidän turvamme kuoleman hetkellä?

Psalmissa (103:15–17) sanotaan:
  Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon:
  kuin kedon kukka hän kukoistaa,
  ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole
  eikä hänen asuinsijansa häntä tunne.
  Mutta Herran armo pysyy ajasta aikaan,
  se on ikuinen niille, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä.

Hiljennytään lopuksi rukoukseen

Herra, anna meille viisas sydän. Opeta meitä laskemaan päivämme oikein. Kiitos psalmien sanomasta. Kiitos, että saamme tuoda rukouksessa kaiken, mikä meitä painaa. Kiitos, että saamme turvata sinun armoosi poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden.