SYNTYI NEITSYT MARIASTA

Alkuseurakunnan aikana syntyneet uskontunnustukset määrittelivät sen, mikä kristillisessä uskossa on luovuttamatonta. Yksi niistä on Messiaan yliluonnollinen syntymä. Apostolisessa uskontunnus-tuksessa Jeesuksen syntymää kuvataan seuraavasti: sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta. Sen mukaan Jeesus on sekä Jumala että ihminen. Jumalaan viittaa maininta Pyhästä Hengestä ja ihmiseen Messiaan äiti, Maria. Marian neitseellisyys puolestaan kertoo siitä, että Messiaan syntymä oli ihme. Hän on jotain ainutlaatuista, niin kuin Anni Kajoksen ja Heidi Simojoen sanoittamassa laulussa kuvataan:

Ei ole ketään toista, ylistetty olkoon Hän, Ei ole ketään toista, ylistetty olkoon hän.

Profeetta Jesaja ennusti yli seitsemän sataa vuotta ennen Messiaan syntymää seuraavasti:

Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel. (Jes. 7:14)

Mikä olisikaan ollut selkeämpi merkki Messiaasta kuin neitseestä syntyminen? Apostoli Matteus ymmärsi, että Jeesuksen syntymässä toteutui Jesajan profetia (Matt. 1:18-23). Matteuksen ajatukset  menevät jotenkin tähän tapaan:

“Ajanlaskumme alun Palestiinassa eli nuori nainen nimeltään Maria, joka oli neitsyt. Yhtenä päivänä hän hämmästyi, suorastaan pelästyi: miten ihmeessä voin olla raskaana, vaikken ole ollut tekemisissä miehen kanssa? Myös hänen kihlattunsa Joosef aavisti sen ja suunnitteli jo hänen hylkäämistään. Silloin hän näki enkelin, joka kertoi hänelle, ettei asia ollut ihan niin kuin hän luuli. Maria ei ollut ollut hänelle uskoton, vaan oli raskaana Pyhän Hengen vaikutuksesta. Lisäksi enkeli kertoi, että Joosefin olisi annettava syntyvälle pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.”

Nimi Jeesus olikin osuva nimi Messiaalle (=Kristus kreikaksi), sillä se viittaa pelastukseen. Jeesus on hepreaksi יֵשׁוּעַ Ješuua ja pelastus יְשׁוּעָה Ješuuaa. Eroa on vain yksi kirjain.

Matteuksen kertomuksessa on yksi hyvin tärkeä yksityiskohta: enkeli käski Joosefia antamaan pojalle nimen. Siihen aikaan nimen antaminen oli isän tehtävä. Nimen antamisella Joosef tunnusti olevansa lapsen juridinen isä. Siten hän varjeli Mariaa pahoilta puheilta. Jos tieto Marian neitseellisestä sikiämisestä olisi levinnyt laajemmalle, siitä olisi saattanut koitua ikävyyksiä hänelle. Monikaan ei olisi sulattanut yliluonnollista selitystä. Enkelin antama nimi oli myös erikoinen, sillä yleensä nimeksi valittiin suvussa jo oleva nimi. Sen sijaan enkeli käski Joosefin antaa lapselle suvun ulkopuolisen nimen, sillä tuohon nimeen sisältyi Jeesuksen maailmaan tulemisen syy.

Jouluna me iloitsemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymästä. Hän on tullut maailmaan, jotta meillä voisi olla yhteys Isän kanssa.

Edellä mainitsemani laulu jatkuu: Hän on auttajamme ainoa. Hän on kuninkaamme. Hän on kuolemankin voittaja: Jeesus halleluja!

Vesa Kosonen