Saarna Joutjärven kirkossa 6.8.2017 Elojuhlilla

Jari A. Jolkkonen

Päivän evankeliumi:
Jeesus sanoo:
”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, 
joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!” (Matt. 7:13-14)

Vietämme kirkkovuodesta yhdeksättä sunnuntaita helluntain jälkeen, joka on otsikoitu totuus ja harha.

Vaikuttaa siltä, että käsitteet totuus ja harha ovat entistä ajankohtaisia ajassamme.

Yhdysvalloissa on yleistynyt käsite, että olemme siirtyneet totuuden jälkeiseen aikaan. Eli ihmiset muodostavat yhä enenevässä määrin käsityksiä asioista mielikuvien perusteella, jotka eivät perustu todellisiin faktoihin.

Tähän liittyy myös lisääntynyt tarkoituksellisen valheen levittäminen mediassa ja sosiaalisessa mediassa poliittisten päämäärien saavuttamiseksi.

Olemme viime vuoden aikana monesti kuulleet sanan fake news eli valeuutiset. Kuulijan tehtäväksi jää yhä useammin itse arvioida, ovatko uutiset ja asiat totta vai valhetta.

Hengellisissä asioissa olemme kaikkina aikoina törmänneet monenlaisiin valheisiin, jotka eivät pidä paikkaansa.

Jeesus puhuu evankeliumitekstissä avarasta portista ja laveasta tiestä, joka vie kadotukseen.

Moni luulee olevansa oikealla tiellä kulkiessaan tällä lavealla tiellä, mutta tietämättään kulkee monenlaisten harhojen vallassa.

Esimerkiksi sielunvihollinen voi saada ihmiset uskomaan, että kaikilla uskonnoilla on sama Jumala ja että ne johtavat samaan päämäärään. Kysymyksessä on todellinen fake news, valeuutinen, joka ei pidä paikkaansa.

Valeuutiset eivät ole pelkästään meidän aikamme keksintö, vaan niin kauan kuin on ollut syntiä, on ollut valeuutisia aivan paratiisista lähtien.

Jeesus sanoo sielunvihollisesta, ”että hän ei pysy totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valehtelija ja sen isä” (Joh. 8:44).

Monenlaisia muitakin valheita ja harhoja voi liittyä lavean tien kulkemiseen:

  • Eihän rakkauden Jumala voi sallia ihmisen joutuvan kadotukseen, ajattelee joku.
  • Kuinka valtaosa ihmisistä voi olla väärässä? Kaikkihan niin tekevät, ajattelee toinen.
  • Elämän sisältö on rikkauksissa ja nautinnoissa, ajattelee kolmas.

Tämän päivän evankeliumiteksti on lyhyt ja ytimekäs. Jeesuksen mukaan on vain kaksi vaihtoehtoa, vain kaksi tietä valittavana. 

Monelle lavean tien kulkijalle Jeesuksen sanat eivät tunnu sopivan nykyaikaan. Niissä on jotain sellaista ehdottomuutta, jota me tämän ajan ihmiset hyljeksimme. Niissä on myös niin selkeä kehotus valintaan, joka voi tuntua monesta etsijästä rajoittavalta.

Ahdas portti saattaa etsivää kiinnostaa, mutta vihollisen valheiden takia sitä voi olla vaikea löytää. ”Kaikki kiva katoaa sinun elämästäsi, jos menet sen portin läpi” voi vihollinen uskotella.

Vain Jumalan rakkaus ja uskollisuus voi pysäyttää ihmisen väärällä tiellä ja saada hänet kääntymään. Jumala voi herättää ihmisen omantunnon. Tällöin hän alkaa huomata, että hänen elämänsä suunta on väärä. Vain Pyhä Henki voi antaa sisäisen halun lähteä etsimään ahdasta porttia. Nöyrtymisen kautta ahdas portti voi löytyä.

Jumalan herättämä ihminen näkee yhä selvemmin kaksi vaihtoehtoa. Hän voi joko jatkaa nykyistä lavean tien kulkemista, jonka päämääränä on kadotus tai sitten nöyrtyä myöntämään oman syntisyytensä ja uskoa evankeliumi syntien anteeksiantamukseksi. Pelastuksen kannalta ainoaksi mahdollisuudeksi jää pyrkiä ahtaasta portista sisälle.

Portti Jumalan valtakuntaan on kaikille auki. Useasti etsivä ihminen eksyy ajattelemaan pelkästään portin ahtautta.

Kaidan tien portti on ahdas siksi, että sen läpi ei pääse mitään ihmisestä lähtevää. Portin läpi ei pääse ihmisen synti. Sen läpi ei myöskään kuljeta periaatteella ”enhän minä mikään suuri syntinen ole, en ainakaan ole muita pahempi”. Taivaaseen vievän portin läpi ei pääse myöskään ihmisen hyvät teot. Pelastukseen ei päästä suurilla saavutuksilla, hyvällä elämällä, ei edes lähimmäisen rakkaudella tai seurakunnallisella harrastuneisuudella. Ja juuri tämä tekee portista niin ahtaan.

Oman hurskauden rakentelemiseen luontaisesti taipuneen ihmisen on kovin vaikea löytää taivaan tietä. Kun puhutaan pelastuksesta, omalla uskonnollisuudella, hyvillä teoilla tai kelvollisella elämällä ei olekaan merkitystä.

Johanneksen evankeliumissa Jeesus sanoo ”Minä olen ovi. Jos joku menee minun kauttani sisälle, hän pelastuu (Joh. 10:9). Jeesus itse on portti, joka vie iankaikkiseen elämään, Jumalan valtakuntaan.

Jeesus ei ole vain tien näyttäjä, vaan hän on itse tie. Tälle tielle Jeesus tahtoo meitä kutsua. Ahtaan portin kautta löytyy Jeesuksessa se ainoa oikea tie, iankaikkinen elämä ja todellinen totuus valheiden sijaan, niin kuin hän lupaa.

Vihollinen voi vielä ahtaan portin liepeillä kuiskutella esimerkiksi, että ei noin syntinen ihminen voi mennä läpi tästä elämään johtavasta portista ja kulkea iankaikkiseen elämää kulkevaa tietä. Tätäkään valeuutista ei tarvitse uskoa vaan voit vedota Raamatun lupauksiin.

Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä, että ”Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa” (Room. 8:1).

Tai Jeesus itse sanoo, että Jumala on antanut ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

Hyvä kuulija, saat rohkeasti luottaa näihin Raamatun lupauksiin. Sinun ei tarvitse pelätä portin ahtautta, kun olet Jeesuksessa Kristuksessa. Voit rohkeasti hänessä käydä portista sisälle. Et voi siitä portista viedä mitään muuta sisälle, kuin uskon häneen.

Samoin on kuoleman portin läpi kuljettaessa. Emme voi viedä täältä mitään muuta kuin uskon Jeesukseen, mutta se riittää ja on tärkeintä.

Tämä tuli itselleni konkreettiseksi, kun vanhin poikamme kuoli noin 10 vuotta sitten 17-vuotiaana.

Hän oli noussut aikaiseen ylös vuoteesta. Hänet löydettiin kuolleena noin metrin päästä sängystä omasta huoneesta. Hän oli saanut voimakkaan sydänlihastulehduksen. Muistan, kuinka istuin hänen vieressään ja katselin hänen sinänsä tarpeellisia tavaroita, kuinka ne olivat menettäneet merkityksensä hänen elämässään.

Mitään niistä hän ei voinut ottaa mukaansa. Ainoastaan uskon Jeesuksen hän sai ottaa mukaansa. Se on tärkein. Hän oli saanut uskon lahjan.

Kuoleman edessä meidät riisutaan, niin kuin sairaalapastori Marko Mattila eilen kertoi puheessaan täällä Elojuhlilla. Ristin muotoinen portti iankaikkiseen elämään näyttäytyy monelle yhä selvemmin kuoleman edessä.

Tästä portista käydään läpi yksin Jumalan armosta, yksin Kristuksen pelastustyön tähden. Tie taivaaseen kulkee Jeesuksen ristin ja hänen verensä kautta.

Uskossa Jeesukseen Kristukseen teemme matkaa kohti iankaikkisuutta. Siksi nousemme tunnustamaan yhteisen kristillisen uskomme.