etusivu.jpg

Teologian tohtori Juho Sankamo

Ajatuksia enkeli Mikaelin päivästä - Mikkelin päivä

Arkkienkeli Mikaelin päivä ja enkelien päivä muistuttaa siitä, että meitä ympäröi henkivaltojen todellisuus. Niin kuin pappi sanoo Herralle joka sunnuntain messussa:

Me ylistämme sinua enkelien ja kaikkien pyhien kanssa: Pyhä, pyhä, pyhä, on Herra Sebaot, taivas ja maa ovat täynnä kirkkauttasi. Hoosianna!

Kristityt ovat aivan alusta asti uskoneet, että enkelit ovat läsnä heidän jumalanpalveluksissaan. Paavali menee jopa niin pitkälle, että hän käskee naisten ottaa pukeutumisessaan huomioon enkelien todellinen läsnäolo J. (1. Kor. 11:10.) Enkelit leijailevat halki koko Raamatun. Suurimmilta osin nämä henkiolennot kuitenkin pysyvät näkymättömissä. Evankeliumeissa enkelit esiintyvät vain, kun tapahtuu jotain todella mullistavaa. Jumala lähetti enkelin ilmoittamaan neitsyt Marialle Jumalan Pojasta. Enkeli kuulutti paimenille yöllä kedolla: ”Älkää pelätkö! Tänään on teille syntynyt Vapahtaja!” (Luuk. 1–2.) Seuraavan kerran enkelit ilmestyvät vasta tyhjällä haudalla. Naiset saavat pääsiäisaamuna enkeliltä sanoman: ”Älkää pelätkö. Ei Jeesus ole täällä. Hän on noussut kuolleista.” Enkelien pääsanoma Jumalalta onkin, että meille on syntynyt Vapahtaja ja että kuolema on voitettu. 

Jeesus opettaa – usein Mikkelin päivänä luetussa luvussa Matt. 17 – että enkelit ovat näiden pienimpien, lasten ja väheksyttyjen suojelijoita. Juuri ”heidän enkelinsä saavat taivaassa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” Enkelit eivät ole itsekeskeisiä egoisteja ja narsisteja. He eivät korosta itseään vaan valvovat ja suojelevat Herran omia. He keskittyvät Jumalaan, rakkauteen.

Näillä pienillä ihmisillä, meillä kaikilla, on oma enkeliedustajamme taivaan Isän kasvojen edessä. Jollakin voi olla edustaja kaupungin valtuustossa, seurakuntaneuvostossa, presidentin kansliassa ja Valkoisessa talossa, mutta Herran omilla on henkilökohtainen edustajansa taivaan Isän kasvojen edessä. Hän pitää lukua jopa hiustemme lukumäärästä. Älkää siis väheksykö yhtäkään näistä vähäisimmistä Jeesuksen omista!

Raamatun pohjalta voimme ajatella, että Jumala käskee enkeliämme huolehtimaan meistä, kertomaan meille asioita, ohjaamaan meitä oikealle tielle. Samoin suojelusenkelimme kantaa meidän rukouksiamme taivaan Isän kasvojen eteen. Tällainen kuvio tulee esille niin Tobitin kirjassa kuin myös Ilmestyskirjassa.

Kun sinä ja Saara rukoilitte, minä vein teidän rukouksenne Herran kirkkauden eteen, ja samoin tein silloin, kun sinä, Tobit, hautasit kuolleita.. Minä olen Rafael, yksi niistä seitsemästä enkelistä, jotka ovat Herran lähellä ja joiden on lupa tulla hänen kirkkautensa eteen. (Tob. 12:12, 14)

Vielä tuli yksi enkeli, joka asettui alttarin ääreen kädessään kultainen suitsutusastia. Hänelle annettiin paljon suitsuketta, jotta hän valtaistuimen edessä olevalla kultaisella alttarilla liittäisi suitsutusuhrin kaikkien pyhien rukouksiin. Näin nousi suitsutuksen savu enkelin kädestä Jumalan eteen yhdessä pyhiltä tulevien rukousten kanssa. (Ilm. 8:3–4.)

Arkkienkeli Mikael seisoo kansansa suojana

Raamattu nimeää kolme arkkienkeliä: Mikaelin, Gabrielin ja Rafaelin. Kristityt ovat Raamattua tulkiten ajatelleet, että näitä arkkienkeleitä on seitsemän (Ilm. 8:2; Tob. 12:15). Mikaelia pidetään enkeleistä voimakkaimpana. Hänen nimensä on hepreaa ja tarkoittaa ”joka on kuin Jumala”. Hänet tunnetaan Raamatussa Jumalan sotajoukkojen johtajana. Ilmestyskirjassa paljastetaan, että enkeli Mikael johtaa Herran enkelien sotaa Saatanan ja lohikäärmeen henkivaltoja vastaan.

Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa. (Ilm. 12:7.)

Kun Danielin kirjassa kerrotaan lopunajan ennennäkemättömästä ahdingosta, siellä todetaan, että Jumalan kansan rinnalla valvoo suojelusenkeli. ”Silloin astuu esiin Mikael, suuri enkeliruhtinas, joka seisoo kansasi suojana.” (Dan. 12:1.) Juuditin kirja kertoo uskomuksesta, että enkeli Mikael kiisteli Saatanan kanssa Mooseksen ruumiista (Juud. 9). Apostolisten isien kirjoituksiin kuuluvassa Hermaan Paimen kirjoituksessa 100-luvulta kerrotaan, että ”suuri ja kunniakas Mikael” johtaa kristittyjä oikeaan elämään ja lainkuuliaisuuteen. (Herm. Paim. 69.) Enkeleillä on kaikesta päätellen valtavasti tekemistä.                        

Enkelien päivästä Juhlan tuntuun

Arkkienkeli Mikaelin kunnioituksella on syvät, aina Raamattuun asti ulottuvat juuret. Tämän lisäksi Mikaelin kunnioitus näkyy varhaisessa kirkossa. On mielenkiintoista, että jo 300- ja 400-luvuilla Roomassa oli monia Mikaelin kirkkoja. Eräs 500-luvulla rakennettu kirkko vihittiin käyttöön syyskuun 29. päivänä, ja sen vuoksi tuosta päivämäärästä muodostui vuotuinen enkeli Mikaelin päivä. 800-luvulle tultaessa tämä juhlapäivä oli levinnyt jo laajasti katoliseen kirkkoon.

Perussanomien kustantamon julkaisemassa Henkivallat -kirjassani käsittelen laajan luvun verran sitä, mitä Raamattu opettaa enkeleistä. Nykyään henkivalloista – enkeleistä ja demoneista – on liikkeellä niin kummallisia näkemyksiä, että suosittelen tämän perusteoksen lukemista:) Se palvelee myös raamattupiireissä ja soluissa siten, että sitä käydään keskustellen luku luvulta läpi.